Vuosiraportti Toimintaympäristö muuttuu nopeasti
Suomen valtio omistaa VR Groupin sataprosenttisesti. Omistajan valtaa käyttää valtioneuvoston kansliaan kuuluva omistajaohjausyksikkö.
Rautatieliikenne on yksityiskohtaisesti säädeltyä. EU:n komissio julkaisi vuoden 2013 alussa ehdotuksen niin sanotusta neljännestä rautatiepaketista, joka sisältää yhteensä kuusi lainsäädäntöehdotusta. Komission tavoitteena on yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luominen, teknisten ja hallinnollisten esteiden poistaminen ja kotimaan henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle. Ehdotusten käsittely jatkuu EU:n toimielimissä.
VR Group toimii kilpaillussa ympäristössä
VR Track saa jokaisen urakkansa tarjouskilpailun kautta. Infra-alan suhdanteen vuoksi kilpailutilanne on kiristynyt. VR Transpointilla on runsaasti kilpailijoita autokuljetuksissa, ja rautatiekuljetuksissakin ensimmäiset kilpailijat ovat aloittaneet liiketoimintansa.
Yhteisen raideleveyden ansiosta Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne on vilkasta. Suomen rautateiden tavaraliikenteestä kolmannes on Venäjän-liikennettä. Uusi yhdysliikennesopimus avaa idän tavaraliikenteen kilpailulle vuoden 2016 aikana. Maiden välillä on viisi päivittäistä matkustajajunayhteyttä. Venäjän talouden kehityksellä on suuri merkitys VR-konsernin liiketoiminnoille. Ruplan kurssin heikentyminen on vähentänyt venäläisten matkailua Suomeen, ja tämä näkyy myös Allegro-junien matkustajamäärissä.
VR varautuu rautateiden henkilöliikenteen avautumiseen kilpailulle. VR:llä on vuoden 2024 loppuun asti voimassa oleva yksinoikeus rautateiden matkustajaliikenteeseen, juna kilpailee jatkuvasti muiden liikennemuotojen, erityisesti linja- ja henkilöautoliikenteen kanssa. Joukkoliikenteen kireä hintakilpailu on alentanut matkojen keskihintaa ja VR:n kaukoliikenteen liikevaihtoa. Syksyllä 2015 liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti, että sen tavoitteena on nopeuttaa kilpailun avautumista matkustajaliikenteessä. Ministeriön tarkempaa esitystä odotetaan kevään 2016 aikana.
Rautatieliikenteen kilpailun edellytyksiä on Suomessa valmisteltu useiden vuosien ajan. Jo vuonna 1995 radanpito ja liikenteen hoito eriytettiin, kun rataverkon hallinta siirtyi valtion virastolle (aiemmin Ratahallintokeskus, nykyään Liikennevirasto) ja VR-Yhtymä Oy perustettiin. Rautatiealan koulutus siirrettiin VR-konsernista Kouvolan seudun ammattioppilaitokselle vuoden 2014 alusta lukien. Junaliikenteen ohjaus-, matkustajainformaatio- ja suunnittelupalveluita tarjoava Finrail Oy aloitti toimintansa itsenäisenä valtionyhtiönä tammikuussa 2015.
Lähijunaliikenteen uusi sopimus
Lähiliikenteen liikevaihdosta noin puolet syntyy Helsingin seudun liikenteen (HSL) ostoliikenteestä. VR ja HSL solmivat lähiliikenteen hoidosta uuden, kesään 2021 asti voimassa olevan sopimuksen, joka korvaa vuoden 2017 loppuun asti voimassa olleen sopimuksen. Uusi sopimuksen rakenne mahdollistaa lähiliikenteen sujuvan kilpailutuksen. Samalla se tuo HSL:lle yli 30 miljoonan euron säästöt sopimuskaudella.
Lähiliikenteen kilpailutuksen valmistelu jatkuu, ja HSL:n tavoitteena on, että tarjouskilpailun suuntaviivat ovat selvillä viimeistään vuonna 2018.
Rataverkko ja sen kunto määrittelee junaliikenteen reunaehdot
Rataverkosta vastaa sen omistaja Liikennevirasto, joka saa rahoituksensa valtion budjetista. Liikenneviraston määrärahat määrittelevät radanrakentamisen ja kunnossapidon ja niihin liittyvän suunnittelun markkinoiden laajuuden. Liikennevirasto on rataverkon omistajuuden lisäksi myös VR Trackin suurin asiakas.
Kiristynyt julkinen talous merkitsee säästöjä myös infrastruktuurin kehittämiseen. Rataverkon parantaminen on edellytys rautatieliikenteen nopeuden, täsmällisyyden ja volyymien kehittämiselle.
Rataverkon korjausvelan jatkuva kasvu on ollut liikenteen hoidon kannalta huolestuttavaa. Siltojen, muiden rakenteiden tai sähkö- ja turvalaitteiden ikääntyminen aiheuttaa liikennerajoituksia. Rataverkon korjausvelan suuruudeksi arvioidaan noin 1,2 miljardia euroa. Hallitusohjelman mukaisesti valtio on päättänyt 600 miljoonan euron lisärahoituksesta liikenneväylien korjausvelan pienentämiseen, josta yli 220 miljoonaa euroa kohdennetaan rataverkolle.
Asiakkaat toivovat digitaalisia palveluja
Digitalisaatio on jo muuttanut sekä yritysten että kuluttaja-asiakkaiden käyttäytymistä ja palveluodotuksia. Esimerkkejä digitaalisten palvelujen kehityksestä löytyy kaikista konsernin liiketoiminnoista. VR:n matkalippujen ostaminen on siirtynyt pääosin sähköisiin kanaviin. Tavaraliikenteessä tieto liikkuu sähköisesti niin RFID-tunnistimien kuin kuljettajapäätteiden avulla. Infrarakentamisessa koneohjaus lisää tehokkuutta ja laatua.
Asiakastutkimusten mukaan asiakkaat odottavat yhä enemmän ja monipuolisempia digitaalisia palveluja. Ne ovat kaikkien liiketoimintojen kehitystyön kärjessä.
Ympäristöystävällisyys mahdollisuutena
Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkien yritysten toimintaympäristöön. Kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmaston lämpenemistä on rajoitettava kiireellisesti, mikä lisää energiatehokkaiden ja hiilineutraalien kuljetusten ja muiden palveluiden kysyntää. Rautatieliikenteen ympäristöystävällisyys tarjoaa paljon mahdollisuuksia liiketoiminnalle.
Pariisin kansainvälisen ilmastokokous vauhditti kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Sen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää isoja muutoksia tuotantorakenteisiin ja energiankäyttöön. Täsmällisiä käytännön vaikutuksia esimerkiksi liikennejärjestelmään ja lainsäädäntöön ei vielä pystytä arvioimaan.
