Rautatieliikenteen tulevaisuus

Kokemuksia kilpailun avaamisesta

Kilpailun avaaminen on yleensä käynnistynyt viranomaistahon ostamasta liikenteestä. Siinä on saavutettu kustannushyötyjä liikenteen tilaajalle esimerkiksi Ruotsissa, mutta toisaalta yhteiskunnan käyttämät rahat liikenteen ostoihin on kasvaneet. Liikenteen palvelutaso ja alueellinen kattavuus varmistetaan yhteiskunnan ostomäärärahoilla, ei pelkällä kilpailun avaamisella.

Euroopan maista vain Ruotsissa ja Iso-Britanniassa on henkilöliikenne avattu kokonaisuudessaan kilpailulle. Molemmissa taustalla on ollut kansallisen rautatieoperaattorin talousvaikeudet. Esimerkiksi Ruotsin SJ oli ajautumassa käytännössä konkurssiin sekä 1980-luvun lopulla että vuosituhanteen vaihteessa.

Kalustoyhtiöitä käytetään vain tilaaja-tuottaja-tyyppiseen liikenteeseen (esimerkiksi HSL-lähiliikenne Suomessa tai läänien ostama liikenne Ruotsissa). Norjan suunnitteilla oleva malli on tästä poikkeus, mutta valmistelu siellä on täysin kesken, sen aikataulu on pitkittynyt eikä mallista siis vielä ole käytännön kokemuksia.

Kilpailun avaamisen toteuttaminen vaatii aina tiivistä yhteistyötä liikennettä yksinoikeudella harjoittaneen operaattorin, rataverkon haltijan ja muiden viranomaisten välillä.

Kilpailutukseen valmistautumiseen pitää varata riittävästi aikaa. Ruotsissa koko prosessiin kului yli 20 vuotta. HSL on aloittanut oman liikenteensä kilpailuttamisen valmistelun v. 2010. Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy perustettiin v. 2004. Kilpailutettu HSL-liikenne alkaa vuonna 2012.

Kaukoliikenteen kilpailuttamisesta saadaan hyötyjä vain liikenteen lisäämisen avulla, ja tämä on mahdollista vain jos investoidaan rataverkkoon ja sen pullonkaulojen poistamiseen.